Elsi liikkeellä

Tiistai  17.7.2018 - Perjantai 20.7.2018Suomi-Areena
Lauantai  28.7.2018Motonet GP - kisojen avaus
Torstai  2.8.2018Rantailta
Perjantai  17.8.2018Euroopan unioni ja Suomi tilaisuus
Maanantai  20.8.2018Euroopan unioni ja Suomi tilaisuus
Tiistai  21.8.2018 - Keskiviikko 22.8.2018Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokous
Perjantai  24.8.2018 - Lauantai 25.8.2018Kuopion Elonkorjuujuhla

Ajankohtaista

Maaseudun kohtalo on nyt veitsen terällä

Share |
05.06.2018

Euroopan komission esitys maatalouspolitiikan uudistuksesta on isku vyön alle. Isku kohdistuu Suomen maataloustuotannon rahoitukseen lähes viidellä sadalla miljoonalla eurolla tulevalla EU:n rahoituskaudella.

Tässä kuvassa sadan miljoonan lisäys aluekehitykseen on laiha lohtu, vaikkakin erittäin tärkeä Suomen maaseudun elinvoiman säilyttämiselle.

Komission esitys on paradoksaalinen.

Jäsenmaalle annetaan lisää valtaa ja liikkumatilaa, kun kansallisten maaseutusuunnitelmien merkitys korostuu ja soveltamisvara kasvaa.

Tämä kuulostaa lähtökohtaisesti hyvältä. Samalla kuitenkin EU:n asettamat vaatimukset lisääntyvät, kun tuet liitetään viherryttämisen piiriin.

Vaaditaan lisää ympäristötoimia, mutta leikataan merkittävästi maaseudun kehittämisen rahoitusta, joista ilmasto- ja ympäristötoimia on tähän mennessä menestyksekkäästi toteutettu.

Komissio esittää tavoitteeksi viljelijän tulojen turvaamisen, mutta leikkaa tukia. Toisin sanoen komissio ei ymmärrä tuottajien vaikeaa tilannetta.

Tästä hyvä esimerkki on komission esittämä kansallisesti päätettävä 60 000–100 000 euron tukikatto, joka yhdessä degressiivisyyden kanssa asettaa muun muassa monet suomalaiset maitotilat erittäin hankalaan tilanteeseen, vaikka palkkauskustannukset huomioidaankin.

Tukien ohjaaminen entistä enemmän vain ”aidoille viljelijöille” on sen sijaan komission suunnalta oikea ratkaisu.

Hyvää maatalouspolitiikan uudistuksessa on se, että Suomelle tärkeät luonnonhaittakorvaukset näyttäisivät olevan ehdotuksessa sisällä.

Ympäristö- ja ilmastokysymyksissä on kuitenkin lukuisia yksityiskohtia, joissa piru usein piilee. Esimerkiksi komission asettaessa vaatimuksia turvemaiden suojeluun on muistettava, että iso osa pelloistamme makaa turvemaan päällä.

Merkillepantavaa on 10 miljardin budjetti maatalouden innovaatioihin ja tutkimukseen Horisontti-ohjelmassa, jolla pyritään parantamaan maatalouden kilpailukykyä.

Suomalaisten toimijoiden on käytettävä tämä mahdollisuus ja oltava aktiivisesti mukana hakemassa rahoitusta.

Tärkeitä ovat panostukset nuoriin tuottajiin ja sukupolvenvaihdoksiin sekä ruuan laatuun ja eläinten hyvinvointiin, joissa Suomi on EU:n parhaimmistoa.

Pidän myös erittäin tärkeänä, että komissio ottaa vakavasti tuottajien aseman parantamisen elintarvikeketjussa.

EU:n keskittyessä rajaturvallisuuteen, puolustukseen ja innovaatioihin tulisi muistaa, että ruokaturvallisuus on 500 miljoonalle eurooppalaiselle elämän ja kuoleman kysymys.

Edessä ovat kovat lainsäädäntöneuvottelut, jossa yhdelläkin lakitekstiin päätyvällä sanalla voi olla kauaskantoiset vaikutukset tuottajan asemaan ja lopulta siihen, saavatko suomalaiset syödä paikallista puhdasta ruokaa.

On muistettava, että ruuantuotanto on myös huoltovarmuus- ja turvallisuuskysymys.

Maaseudun kohtalo on veitsen terällä, ja nyt tarvitsemme Suomen kaikki voimat kansallisen maataloustuotantomme turvaamiseksi.

Elsi Katainen 

Euroopan parlamentin jäsen

Kirjoitus julkaistu Savon Sanomissa 5.6.2018

13.07.2018MEP viikkokirje
06.07.2018MEP viikkokirje
29.06.2018MEP viikkokirje
28.06.2018MEP Elsi Katainen neuvottelemaan maa- ja metsätalouden 10 miljardin innovaatiorahoituksesta
21.06.2018MEP viikkokirje
21.06.2018Kohti reilumpaa kauppaa
19.06.2018MEP Katainen: Itä- ja Pohjois-Suomen asema turvattava EU:n aluepolitiikassa
15.06.2018MEP Katainen: Maataloustuottajien asemaa elintarvikeketjussa parannettava
15.06.2018MEP viikkokirje
14.06.2018Uudella innolla, naisvaltaisella johdolla!

Siirry arkistoon »