Elsi liikkeellä

Tiistai  17.7.2018 - Perjantai 20.7.2018Suomi-Areena
Lauantai  28.7.2018Motonet GP - kisojen avaus
Torstai  2.8.2018Rantailta
Perjantai  17.8.2018Euroopan unioni ja Suomi tilaisuus
Maanantai  20.8.2018Euroopan unioni ja Suomi tilaisuus
Tiistai  21.8.2018 - Keskiviikko 22.8.2018Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokous
Perjantai  24.8.2018 - Lauantai 25.8.2018Kuopion Elonkorjuujuhla

Ajankohtaista

EU-tukien kohtalo ratkeaa lainsäädäntöneuvotteluissa - leikkausesitysten vaikutuksia maatalouteen ei pidä vähätellä

Share |
11.05.2018

EU-tukien kohtalo ratkeaa lainsäädäntöneuvotteluissa
Euroopan komissio julkisti viime viikolla raamit unionin budjetiksi seuraavalle monivuotiselle kehyskaudelle 2021-2027. Komissio ehdottaa jäsenmaiden maksuosuuden nousua nykyisestä 1.07 %:sta 1,14 %:iinbruttokansantulosta. Korotusesityksen taustalla on Brexit ja uudet painopisteet budjetissa.  
Komission ehdotuksessa maatalousbudjetista leikataan noin 5 % ja maatalouden suorista tuista noin 4 %. 
EU:n komission leikkausesitystä  maatalouteen ei pidä kaunistella eikä sen vaikutuksia vähätellä. Jo nyt moni suomalainen viljelijä taistelee elannostaan joka päivä.
Komission tarkemmat lakisääteiset ehdotukset julkaistaan touko-kesäkuun vaihteessa. Suomen kannalta neuvotteluissa on tärkeää varmistaa erityisesti kaksi asiaa. Ensinnäkin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen on oltava mahdollisimman hyödyllinen Suomelle. Luonnonhaittakorvauksista ja oikeudesta maksaa vapaaehtoisia tuotantoon sidottuja tukia on pidettävä kiinni. Maaseudun kehittämiseen liittyvät rahoitusmahdollisuudet biotalouden ja maatalouspalveluiden saralla on maksimoitava. Toiseksi on tärkeää, että 5 % budjettivaje voidaan kattaa kansallisella lisärahoituksella. Hyvää komission ehdotuksessa on se, että tutkimus- ja innovaatio-ohjelma Horisontista investoidaan 10 miljardia maatalouden innovaatioihin.
EU:n aluepolitiikkaan kohdistuu n. 7 % leikkaus. Varojenjakokriteereistä riippuu, miten Suomen aluetuille käy. Jatkoneuvotteluissa on tärkeää varmistaa, että yleinen harvan asutuksen kriteeri ja pohjoisten harvaan-asuttujen alueiden erityistuki (NSPA) säilytetään. Aluepolitiikassa painetta luo myös pakolaisten kotouttaminen pitkällä aikajänteellä.
Komission uudet painopisteet ovat tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, puolustusyhteistyössä, maahanmuutossa ja nuorissa. Komissio tarttuu aitoihin haasteisiin; pakolaiskriisi, talouden kiristyvä globaali kilpailu, ilmastonmuutos ja nuorisotyöttömyys. Nämä ovat myös Suomen kannalta keskeisiä haasteita, mutta ei sovi myöskään unohtaa tuottajien kiristyvää tilannetta. Suomen on osallistuttava nyt aktiivisesti tuleviin asetusneuvotteluihin, jotta kansalliset erityispiirteemme huomioidaan EU:n budjetissa.  
Kirjoitus julkaistu Suomenmaassa
13.07.2018MEP viikkokirje
06.07.2018MEP viikkokirje
29.06.2018MEP viikkokirje
28.06.2018MEP Elsi Katainen neuvottelemaan maa- ja metsätalouden 10 miljardin innovaatiorahoituksesta
21.06.2018MEP viikkokirje
21.06.2018Kohti reilumpaa kauppaa
19.06.2018MEP Katainen: Itä- ja Pohjois-Suomen asema turvattava EU:n aluepolitiikassa
15.06.2018MEP Katainen: Maataloustuottajien asemaa elintarvikeketjussa parannettava
15.06.2018MEP viikkokirje
14.06.2018Uudella innolla, naisvaltaisella johdolla!

Siirry arkistoon »