Ajankohtaista

EU-tukien kohtalo ratkeaa lainsäädäntöneuvotteluissa - leikkausesitysten vaikutuksia maatalouteen ei pidä vähätellä

Share |
11.05.2018

EU-tukien kohtalo ratkeaa lainsäädäntöneuvotteluissa
Euroopan komissio julkisti viime viikolla raamit unionin budjetiksi seuraavalle monivuotiselle kehyskaudelle 2021-2027. Komissio ehdottaa jäsenmaiden maksuosuuden nousua nykyisestä 1.07 %:sta 1,14 %:iinbruttokansantulosta. Korotusesityksen taustalla on Brexit ja uudet painopisteet budjetissa.  
Komission ehdotuksessa maatalousbudjetista leikataan noin 5 % ja maatalouden suorista tuista noin 4 %. 
EU:n komission leikkausesitystä  maatalouteen ei pidä kaunistella eikä sen vaikutuksia vähätellä. Jo nyt moni suomalainen viljelijä taistelee elannostaan joka päivä.
Komission tarkemmat lakisääteiset ehdotukset julkaistaan touko-kesäkuun vaihteessa. Suomen kannalta neuvotteluissa on tärkeää varmistaa erityisesti kaksi asiaa. Ensinnäkin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen on oltava mahdollisimman hyödyllinen Suomelle. Luonnonhaittakorvauksista ja oikeudesta maksaa vapaaehtoisia tuotantoon sidottuja tukia on pidettävä kiinni. Maaseudun kehittämiseen liittyvät rahoitusmahdollisuudet biotalouden ja maatalouspalveluiden saralla on maksimoitava. Toiseksi on tärkeää, että 5 % budjettivaje voidaan kattaa kansallisella lisärahoituksella. Hyvää komission ehdotuksessa on se, että tutkimus- ja innovaatio-ohjelma Horisontista investoidaan 10 miljardia maatalouden innovaatioihin.
EU:n aluepolitiikkaan kohdistuu n. 7 % leikkaus. Varojenjakokriteereistä riippuu, miten Suomen aluetuille käy. Jatkoneuvotteluissa on tärkeää varmistaa, että yleinen harvan asutuksen kriteeri ja pohjoisten harvaan-asuttujen alueiden erityistuki (NSPA) säilytetään. Aluepolitiikassa painetta luo myös pakolaisten kotouttaminen pitkällä aikajänteellä.
Komission uudet painopisteet ovat tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, puolustusyhteistyössä, maahanmuutossa ja nuorissa. Komissio tarttuu aitoihin haasteisiin; pakolaiskriisi, talouden kiristyvä globaali kilpailu, ilmastonmuutos ja nuorisotyöttömyys. Nämä ovat myös Suomen kannalta keskeisiä haasteita, mutta ei sovi myöskään unohtaa tuottajien kiristyvää tilannetta. Suomen on osallistuttava nyt aktiivisesti tuleviin asetusneuvotteluihin, jotta kansalliset erityispiirteemme huomioidaan EU:n budjetissa.  
Kirjoitus julkaistu Suomenmaassa
14.09.2018MEP viikkokirje
12.09.2018Keskustan MEP-kolmikko: Taiteentekijä on palkkansa ansainnut
12.09.2018Tutkimus ja innovointi ruuantuotannon tukena
07.09.2018MEP viikkokirje
03.09.2018MEP Elsi Katainen: Meriraja-alueiden asema säilytettävä EU:n alueohjelmissa
31.08.2018MEP viikkokirje
30.08.2018MEP Elsi Katainen: Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien rahoitus turvattava EU:n aluepolitiikassa
22.08.2018Kauppa se on joka kannattaa!
21.08.2018MEP Elsi Katainen tähtää Euroopan parlamenttiin
01.08.2018Epäreiluja kauppatapoja kitketään EU:ssa vauhdilla

Siirry arkistoon »