Ajankohtaista

Maatalous ja aluepolitiikka kunniaan!

Share |
21.02.2018

Iisalmen sanomat 21.2.2018

Maatalous ja aluepolitiikka kunniaan!

Poliitikon viikot kuluvat ensi viikosta lähtien Helsingin sijaan Brysselissä ja Strasbourgissa. Aloitan työt Euroopan parlamentin jäsenenä maaliskuun alussa. Valiokuntatyöni tulee koskemaan maatalouden, aluekehityksen sekä kansainvälisen kaupan asioita. Kullakin näistä on suorat vaikutuksensa erityisesti itäisen ja pohjoisen Suomen elinvoimaan.

Hyppään liikkuvaan junaan, sillä EU:ssa valmistaudutaan tulevaan rahoituskauteen. Keskustelu sai viime viikolla uutta puhtia, kun Euroopan komissio julkaisi erilaisia skenaarioita EU:n tulevasta rahoituskaudesta vuoden 2020 jälkeen. Tavoitteena on, että komissio antaa toukokuun lopussa ehdotuksensa seuraavaksi rahoituskehykseksi.

Rahoituskehyksen tekeminen on aina työlästä, mutta nyt se on poikkeuksellisen vaikeaa. Britannian ero EU:sta jättää esimerkiksi unionin rahoitukseen ison aukon.

Euroopan unionin maatalouspolitiikalla ja aluekehityspolitiikalla on suuri merkitys Suomelle, varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnille.

EU:n alue- ja maataloustuet ovat byrokratiasta huolimatta meidän seutujemme elinvoimalle korvaamattoman tärkeitä. Ilman EU-tukia erityisesti pk-yritysten kehittämiseen olisi käytettävissä vain osa nykyisestä rahoituksesta.

Pohjois-Savossa on esimerkiksi herännyt huoli siitä, että maakuntamme saattaa jäädä ilman aluekehittämistukea EU:n seuraavalla rahoituskaudella.

Nykyisellä rahoituskaudella maakuntamme saa EU:n aluetukia yhteensä 150 miljoonaa euroa eli 21 miljoonaa vuodessa. Kun siihen lisätään toinen puoli valtakunnallista vastinrahaa, rahoituskauden potti on yhteensä 300 miljoonaa euroa eli 42 miljoonaa vuodessa.

Pidän tärkeänä sitä, että Itä- ja Pohjois-Suomen asema tässä rahoituksessa turvataan. Sillä tavalla pystymme huolehtimaan siitä, että Suomen pitkät etäisyydet ja harva- asutus tulevat huomioiduksi EU – areenoilla. Suomen neuvottelutavoitteena tulee olla ehdottomasti se, että Suomen maakuntien rakennerahoituksen saanto ei alene nykyisestä.

Olen sitä mieltä, että EU:n aluepolitiikkaa tulee uudistaa talouskasvua ja työllisyyttä tukevaan suuntaan. EU:n on tehtävä entistä aluelähtöisempää aluepolitiikkaa. Tällä tavalla EU voisi huomioida entistä paremmin kehittyneiden jäsenmaiden, kuten Suomen, sisäiset kehityserot. Harva asutuksemme, ikääntyvä väestömme ja pitkät etäisyytemme ansaitsevat tulla huomioiduksi Euroopan unionin kokonaiskilpailukyvyn kehittämisessä.

Viime viikolla komission julkistamat skenaariot eivät ole vielä varsinainen esitys rahoituskehyksistä. Ne tulevat kuitenkin aktivoimaan jäsenmaita sekä meitä meppejä vaikuttamistyössä.

Maan hallituksen on syytä miettiä tarkoin, millainen budjettikokonaisuus on Suomen kannalta paras. EU:n budjetin maltillinen kasvattaminen voi olla fiksua, mikäli sillä turvataan suomalaisen maatalouden ja aluepolitiikan jatkuminen sekä nettomaksuosuuden pysyminen kohtuullisena.

 

 

14.09.2018MEP viikkokirje
12.09.2018Keskustan MEP-kolmikko: Taiteentekijä on palkkansa ansainnut
12.09.2018Tutkimus ja innovointi ruuantuotannon tukena
07.09.2018MEP viikkokirje
03.09.2018MEP Elsi Katainen: Meriraja-alueiden asema säilytettävä EU:n alueohjelmissa
31.08.2018MEP viikkokirje
30.08.2018MEP Elsi Katainen: Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien rahoitus turvattava EU:n aluepolitiikassa
22.08.2018Kauppa se on joka kannattaa!
21.08.2018MEP Elsi Katainen tähtää Euroopan parlamenttiin
01.08.2018Epäreiluja kauppatapoja kitketään EU:ssa vauhdilla

Siirry arkistoon »