Ajankohtaista

Työtä ja tulevaisuuden uudistuksia

Share |
15.12.2017

Iisalmen Sanomat 15.12.2017

Työtä ja tulevaisuuden uudistuksia

Eduskunnassa käsittelemme ensi vuoden talousarviota, joka hyväksytään täysistunnossa ensi viikolla.

Talousarvion punainen lanka on selkeä ja luontevaa jatkoa Sipilän hallituksen työlle: Suomea laitetaan kuntoon kilpailukykyä ja työllisyyttä parantamalla sekä uudistuksia tekemällä.

Kun maan hallitus aloitti tehtävässään, ensimmäisenä tehtävänä oli oikaista Suomen syöksykierre.

Tässä hallitus on onnistunut hyvin, koska päättämättömyys ja ajelehtiminen on vaihtunut tekemiseen meininkiin eri puolella Suomea.

Hallitus on siis kyennyt päätöksiin, joiden toimesta talous kasvaa, työllisyys kohenee ja velkaantuminen taittuu.

Suomen talouden kasvu on edellistä orastavaa kasvuvaihetta kestävämmällä pohjalla, sillä se perustuu kulutuksen ohella investointien ja viennin lisääntymiseen.

Jos talouskasvu jatkuu edes kohtuullisena, velkaa ei enää oteta lisää vuonna 2021. Lisävelkaantuminen loppuu vähintään vuotta aiemmin kuin Keskusta vaaliohjelmassaan lupasi.

Työllisyystavoitteen osalta riittää vielä tehtävää. Toukokuussa 2015, hallitustaipaleen alussa, työllisyysaste Suomessa oli 67,9 prosenttia. Tällä vaalikaudella on tultu ylöspäin vajaat kaksi prosenttia.

Hallitus asetti vaalikauden alussa kunnianhimoisen työllisyystavoitteen, 72%. Näin tulee olla, koska suomalaista hyvinvointia täytyy puolustaa.

Kasvava ikäihmisten joukko tarvitsee entistä enemmän palveluita ja hoivaa samalla kun työikäisen väestön määrä pienenee. Hyvinvointipalveluiden kustantaminen vaatii jatkossa selkeästi suurempaa työllisyyttä.

Tästä syystä tämän hallituksen talousarvion painopisteet ovat työllisyyttä ja yrittäjyyttä vahvistavissa keinoissa. Näin takaamme sen, että huolenpitoa on huomennakin.

Huolenpidon kannalta oleellista on viedä sote- ja maakuntauudistus maaliin tällä vaalikaudella. Uudistus tehdään, jotta jokaiselle suomalaiselle voidaan turvata tasa-arvoiset palvelut. Kesällä perustuslakivaliokunta edellytti, että valinnanvapauslaki sosiaali- ja terveyspalveluissa on rustattava uudelleen. Kuluneiden viikkojen aikana kunnat ovat antaneet lausuntoja lakikokonaisuudesta.

Valinnanvapaus sotepalveluissa on hyvä renki, mutta huono isäntä. Asiakkaan valinnanvapaus on vain yksi keino vahvistaa lähi- ja peruspalveluja, ei päämäärä sinänsä. Sen takia on todella tarkkaan harkittava, miten laajasti asiakasseteli määritellään. Lainsäädännöllä ei tule vaarantaa sosiaali – ja terveyspalvelujen toimivinta osaa, erikoissairaanhoitoa.

Keskustelussa on myös muistettava se, että maakunnat ovat väestömäärältään, sairastavuudeltaan, ikärakenteeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan erilaisia. Siksi näen tärkeänä, että maakunnille annettaisiin liikkumavaraa asiakassetelin käyttöön ottamisessa. Paikalliset sotepalveluyrittäjät on otettava huomioon. Pidän hyvänä sitä, että valinnanvapauden osalta on käynnissä pilottihankkeita, kuten Ylä-Savossa.  Piloteista saamme hyvää käytännön kokemusta ja näkemystä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen.

Toivotan kaikille lukijoille hyvää joulunaikaa!

14.09.2018MEP viikkokirje
12.09.2018Keskustan MEP-kolmikko: Taiteentekijä on palkkansa ansainnut
12.09.2018Tutkimus ja innovointi ruuantuotannon tukena
07.09.2018MEP viikkokirje
03.09.2018MEP Elsi Katainen: Meriraja-alueiden asema säilytettävä EU:n alueohjelmissa
31.08.2018MEP viikkokirje
30.08.2018MEP Elsi Katainen: Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien rahoitus turvattava EU:n aluepolitiikassa
22.08.2018Kauppa se on joka kannattaa!
21.08.2018MEP Elsi Katainen tähtää Euroopan parlamenttiin
01.08.2018Epäreiluja kauppatapoja kitketään EU:ssa vauhdilla

Siirry arkistoon »