Huolta herättävä hallitusohjelma

Perjantai 1.7.2011 klo 10:52 - Elsi

Ajatuksia Kataisen hallituksen hallitusohjelmasta

Tällä viimeisellä viikolla ennen kesän istuntovapaata hallitus julkisti ohjelmansa, siitä keskusteltiin eduskunnassa parin päivän ajan ja lopulta äänestyksen kautta se hyväksyttiin. Erittäin kritisoitu ohjelma, siis nimenomaan myös eduskunnan ulkopuolelta kritisoitu, on herättänyt paljon tunteita ja aitoa huolta koko Suomen kehittämisen puolesta.

Karua kyytiä kuntakentälle, syrjäseutujen palveluille ja demokratialle

Hallitusohjelma on nimetty mahtipontisesti avoimeksi, oikeudenmukaiseksi ja rohkeaksi. Herää kysymys, missä näkyy oikeudenmukaisuus esim. lapsiperheiden, yrittäjien tai suomalaisen ruuan tuottajan osalta. Toivottavasti avoimuus on muuta kuin avoimen keskittävät linjaukset.

Suomalainen demokratia perustuu lähidemokratialle, jonka perusteet uusi hallitus haluaa murskata ylhäältä asetetuin määräyksin. Kunnat raivataan tarpeettomina tehokkuuden tieltä suurten palveluntuotantokeskusten tieltä, vaikka maamme 100 pienintä kuntaa kattavat vain kolmisen prosenttia kuntien kokonaismenoista ja todellinen tehokkuusvaatimus ja –vaje on nimenomaan isompien kaupunkien taloudenpidossa.

Kuntien rakenneuudistus on hyvässä vauhdissa mutta vielä keskeneräinen Paras –hankkeen toteutuksen myötä. Nyt hanke keskeytetään ja kunnat joutuvat painamaan jarrut pohjaan seistäkseen hyvän tovin tyhjäkäynnillä ja epätietoisuudessa. Uusi rakennelaki on tulossa, tavoitellen vahvoja peruskuntia. Odotan vielä, mitä tuon määritelmän taakse kätkeytyy; ketä ja kuinka paljon ihmisiä asuu noissa vahvoissa peruskunnissa ja missä nuo kunnat ovat ja kuinka paljon niitä on.

Parlamentaarinen yhteissuunnittelu tältä koko yhteiskunnan toiminnalle äärimmäisen merkittävältä hankkeelta on evätty ilman valitusoikeutta. Keskustajohtoinen hallitus kokosi parlamentaarisen työryhmän, jonka piti taata rakenneuudistukselle jatkuvuus yli tulevien vaalikausien. Toisin kävi eikä parlamentaarisuutta enää nähty arvona palvelu-uudistuksen työkaluna.

Valtionosuuksien leikkaukset ja kiinteistöveron jakoperiaatteiden muutokset muun muassa, ovat keinoja pakkoliitosten toteuttamiseen. Ja taas pääsemme hallitusohjelman leikkauslistojen lähteelle, maaseutumaisiin kuntiin ja pohjoisempaan Suomeen.

Maaseutuasuminen houkuttaisi ihmisiä jos sitä ei vaikeuteta

Maaseutuasuminen tehdään mahdolliseksi vain rautatieaseman tai päätieväylien vieressä. Joukkoliikenteen käyttöön kannustetaan ehdottomasti – maaseudulla joukkoliikenteen kustannukset tosin nousevat sillä bussiliikennöinti käy miltei mahdottomaksi polttoainekustannusten noustessa. Ennen vaaleja yhteistuumin nyökytelty tavoite perustienpidon kuntoon saattamiseksi on sulanut sinipunan helppoon ratkaisuun tukea ”suuria liikennemääriä palvelevia, talouskasvua tukevia ja kustannushyötysuhteiltaan parhaita” tieosuuksia.

Missä arvotus suomalaista ruokaa kohtaan!?

Sinipuna merkitsee alamäkeä maa- ja metsätaloudelle. Tulokehitykselle ei kansallisten tukien leikkaamisen seurauksena näy valoa. Eikö hallitusta kiinnosta se, miten käy suomalaisen ruuan saatavuuden ja ekologisesti loistavan lähiruuan? Myöskään hallitusohjelma ei tartu uusiutuvan energian tarjoamiin työllistäviin ja kestävää kehitystä edistäviin mahdollisuuksiin. Se on kansallisten voimavarojemme hukkaamista. Väistämättä huoltovarmuus ruuan ja energian omavaraisuuden osalta heikkenee puhumattakaan siitä mitä tämä kehitys tekee työllisyydelle. Maaseutu työllistää paitsi suoraan myös välillisesti mm elintarvikeketjun ja energian tuottamisen  kautta suuren joukon ihmisiä.

Perhe on paras, tai sen pitäisi olla!

Uusi hallitus näyttää unohtavan myös perheet. Työssäkäyvät asuntovelalliset lapsiperheet ottavat kovan iskun hallitukselta, kun heitä rokotetaan muun muassa asuntolainan korkovähennysoikeuden laskemisen muodossa. Kaikki tietävät, että monet lapsiperheet haluaisivat muuttaa maaseutumaisempiin olosuhteisiin. Tähän hallitus vastaa tylysti heikentämällä asumisen ja työllistymisen mahdollisuuksia maaseudulla. Onko asian toista puolta, eli muuttoliikettä kasvukeskuksiin, huomioitu lainkaan. Onko kasvukeskuksilla vastaanottokykyä; päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja työpaikkoja , kun muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin voimistuu?

Odotetusti, lapsiperheille ei ole luvassa konkreettisia helpotuksia kuten kotihoidon tuen tai osittaisen hoitorahan korottamista ja opintotuen korottamista opiskeleville lapsiperheille. Keskusta halusi Suomesta maailman lapsiperhemyönteisimmän maan. Sinipuna kirjaimellisesti keskittää voimavaransa muualle.

Koulutuksen tasa-arvon täytyy olla itsestään selvyys, arvo sinänsä!

Koulutustakuu on hieno asia, mutta pohdittavaa riittänee siinä miten se näillä eväillä onnistuu! Lukioverkon harventaminen on liitteisiin kirjattu totuus, vaikka tekstiosassa kehitetään ja edistetään koulutuksen tasa-arvoisuutta.

Kokonaisuudessaan ohjelmaan tutustuessa on kysyttävä, onko hallituksella aikomustakaan antaa maaseudulle, maakunnille ja pohjoisemmalle Suomelle ja sen ihmisille mahdollisuutta elää tasa-arvoista elämää. Keskitetty Suomi ei siihen anna mahdollisuuksia.